torstai 30. elokuuta 2012

äkämystyneet tiput

zombejaaa odottaa mauriaaaaa.....

näin tuli lauleltua kun oltiin eräänä kauniina aamuna oltu koulussa 21 tuntia ja tunti vielä jaksettiin olla. Turhautuneina, silmät päässä seisoen yritimme kovasti saada viimeistä lintua viimein valmiiksi. Luulimme että saimme sen valmiiksi, mutta.... SITÄ EI SITTEN VIETYKÄÄN!!! ARGH... näin rakkaudella muistelen puolen vuoden jälkeen tuota ikimuistoista yötä...

Tätä lintua teimme päivää teimme yötä pitkää työtä........
Lintu oli Marian ja Sinin päävastuussa, mutta autoin ystäviä ;)
 
Keväällä saimme tilaustyön fantasiarakenteelta. Saimme tehtäväksi tehdä parisenkymmentä Angry Birds -lintua Tampereen Särkänniemeen. Aluksi olin tottakai innoissani näin hienosta ja isosta projektista, mutta en tosiaan osannut aavistaa kuinka turhauttavaa ja ahdistavaa tuosta projektista tulisi. Kevät oli minulle muutenkin raskasta aikaa enkä olisi jaksanut edes tehdä yhtääään mitään. Olen kuitenkin jälkeenpäin tyytyväinen että sain olla mukana tekemässä näitä lintuja. Opinhan siinä paljon uutta. Nyt pelolla odotan tulevatko linnut meille takaisin korjattavaksi kesän jälkeen kun lapset ovat rajusti käsitelleet tipusiamme.

 
Minä maalasin pääasiassa nämä pienet punaiset linnut,
joita oli tehnyt myös niiden alkutaipaleilla.
Välissä näitä kyseisiä lintuja tekivät myös muut opiskelijat.
 
Opin projektin aikana käsittelemään akrystaalia, sekoittamaan maaleja ja lakkoja paremmin. Opin myös ottamaan kuvista erilaisia asoioita huomioon, mitä en ennen osannut ajatellakaan. En ole ennen myöskään kyennyt tekemään niin tarkkaa maalaustyötä tai mitään pikkutarkkaa, johon sain kyllä rutkasti harjoitusta tässä hommassa. Aika oli henkisesti raskasta (fyysisesti myös), mutta palkitsevaa!

http://www.sarkanniemi.fi/fi/elamyspuisto/angry-birds-land




keskiviikko 29. elokuuta 2012

reikä seinässä

ComeHome Kids -leiri 
   Teimme Sinin kanssa yhdessä lavasteet lastenleirille Jyväskylään. Leiriltä kuvattiin ComeHome Kids -lastenohjelmia tv7:lle nimellä Tervetuloa Kotiin.
   Projekti lähti siitä käyntiin, kun ystäväni Tiina Vitikainen kysyi minulta, että onko meidän koulussa mahdollista tehdä esimerkiksi leireille lavasteita. Siitä lähdin sitten kysymään asiaa Maurilta ja pikkuhiljaa projekti pääsi lähtemään käyntiin. Tästä tuli ensimmäinen minun hoitamani tilaustyö.
   Lähtökohtana oli, että kaikki tehdään mahdollisimman halvalla ja käytetään mielellään paljon vanhoja ja käytettyjä materiaaleja. Siitä sitten lähdimme varastoon mittailemaan vanhoja seinien kappaleita, josko sieltä löytyisi sopivia. Löytyihän sieltä! Juuri annettujen mittojen mukaiset. Löytöjen jälkeen meille jäi itse väsättäväksi enää kappale oven yläpuolelle ja ikkunan ala- ja yläpuolelle. Lisäksi tietysti ikkunan ristikko, oven ja ikkunan karmit ja lattialistat. Ikkunaan tuli myös myöhemmin pleksi, joka kiilattiin paikoilleen pienillä nauloilla.
   Kappaleiden tekeminen oli helppoa, kun olin tarkkaillut ja ihan vähän auttanutkin jo aiemmin seinäkappaleiden tekemistä Komposiittiprojektissa. Seinät kiinnitimme yhteen ruuveilla ja seinien taakse kiinnitimme kolmiotuet. Tukien päälle asettelimme painoja, koska niitä ei ollut mahdollista kiinnittää lattiaan. Enemmän haastetta tuli tapetoinnissa, jota minä en ollut ikinä aiemmin tehnyt. Onneksi Sinillä oli enemmän tapetoinnista kokemusta, niin hän sai sitten opettaa minua siinä hommassa. Käytimme ei-kohdistettavaa paperitapettia, jota piti vetyttää, ja valmisliisteriä kiinnitykseen. Koska seinä piti purkaa ja koota useamman kerran, tapetti piti kiinnittää kappaleiden mukaisesti. Siinä ratkaisimme asian niin, että tapetoimme seinät kasassa ja kun tapetti oli tarpeeksi kuivaa, leikkasimme tapetin mattopuukolla seinän sauman kohdalta.

   Oven Vitikainen toi meille valmiina, mutta saranat meidän täytyi hoitaa oveen itse. Siinäpä olikin tekemistä, kun ensin meillä oli vääränpuoliset saranat, joiden muka piti olla "molemmin puoliset" ja yritimme muokata niitä niin, että ne olisivat sopineen oveen. Ei onnistunutkaan ja lähdimme siitä sitten käymään rautakaupassa ja sielläkin ihmeteltiin että onko niissä jotain eroa vai.... Olihan niissä, kun juuri oli käytetty monta tuntia turhaan säätämiseen taas kerran. :) Rautakaupasta saimme onneksi oikeanlaiset saranat ja saimme vihdoin oven paikalleen. Siinäpä olikin sitten huvitusta, kun sekä seinä että ovi olivat kieroja eri suuntiin. Yritimme sitten tukea seinän mahdollisimman suoraan, ettei tätä ongelmaa näkyisi liian pahasti. Kun ovi oli kiinnitetty, suurimmat työt olivat ohitse. Lattialistojen ja oven- ja ikkunankarmien kiinnittämisessä Sini sai apua Marialta ja Jenniltä, kun minä olin juuri silloin kipeänä, pois koulusta.
   Kuljetimme seinät hiihtoloman alussa Vitikaisen kanssa Jyväskylään ja rakensimme ne kahdestaan paikanpäällä. Aluksi sain kohdistettua seinät yhteen todella hyvin niin, että ne eivät olleet oikeastaan ollenkaan vinossa tai kierossa. Kun sitten säädimme oven yläpuolelle tulevaa palaa paikoilleen viereinen seinä lähtikin yhtäkkiä kaatumaan. Minä olin tikkaiden päällä heilumassa, enkä sillä hetkellä voinut tehdä mitään. Vitikainen yritti kovasti pitää seinää pystyssä, mutta siinä hommassa seinä vain vääntyi ja loppujen lopuksi kaatui suoraan tuolin päälle ja siitä tuli seinään reikä. Onneksi seinälle tuli tauluja niin, että reikä saatiin peitettyä, mutta aikaa ei enää ollu tarpeeksi, että olisin saanut vääntyneen seinän korjattua. Se jäi ikävästi irvistämään, mutta kun myöhemmin katsoin tv-ohjelma pätkää leiriltä ei ongelma onneksi ollutkaan niin näkyvä.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

kompostiitti...

Olin syksyllä tosiaan mukana komposiitti-projektissa. Teimme suuren ja messujen erikoisimman ja hienoimman messuosaston. Itse en ollut millään tavalla suunnittelussa mukana, koska tulin projektiin kesken kaiken mukaan.
Olin ahkera apuri ja opettelin paljon uusia asioita, niinkuin jo aiemmin kerroin. Ruiskumaalausta pääsin myös ensimmäisen kerran kokeilemaan, mutta vain kokeilemaan, muut tekivät sitten varsinaisen maalauksen.
 Tämä messuosasto tuli Lahteen muovimessuille ja siellä oltiinkin kasaamassa osastoa koko päivän, niin pitkään kuin vain oli mahdollista. Osa porukasta lähti Lahteen vielä seuraavanakin päivänä tekemään loput, mutta minä en enää sinne mennyt. Projekti oli todella mielenkiintoinen ja näin pelkkänä apulaisena, minullakin oli paljon tekemistä ja kiirettä piti. Sain rohkeutta itse tehdä asioita, joita aiemmin olin katsonut enemmän vain vierestä ja tiennyt asiota vain teoreettisesti, en käytännössä. Kokonaisuudessaan oli kivaa olla mukana. kuvia minulla on tästä vain vähän. Muilla niitä on kyllä mutta minulle asti ne eivät ole vielä päätyneet. Jos joskus päätyvät, lisään ne kyllä. Tässä edes jotain.




draaman välineitä

naamiot
Valitsimme valinnaiseksi opinnoksi naamiot. Mauri sanoi että jokaisen pitäisi pyrkiä tekemään kurssin aikana ainakin kaksi naamiota.
Minä päätin tehdä ensimmäisenä naamiaisten vampyyrin, eli ajatuksenani oli 1700-luvun naamiaistanssiaset. Tämän naamion tahdoin tehdä omien kasvojeni mukaan, joten heti piirtämisen ja suunnittelun jälkeen ensimmäisenä työvaiheenani oli kipsi valos omista kasvoistani. Sen teki Anu ja hyvin tekikin.

Itse sain tehdä tuon saman Jennylle, mutta siitä minulla ei ole kuvia. Tämä oli jännittävä prossessi.
Kun kipsi oli kovettunut ja saatu irti naamastani oli seuraavana vaiheena kolojen, nenän reikien ja epätasaisuuksien täyttäminen ja silottaminen savella. Tosin eipä se paljon auttanut omalla kohdallani. naamio kärsi niin paljon myöhemmin että siitä tuli muhkurainen kuin mikä...
Eli kun valos oli saatu silotettua peitin sen pinnat tarkasti märillä puhelinluettelon palasilla ja sen jälkeen oli aika liimavesiseoksella leikkimisen. Eli voimapaperia seokseen lillumaan ja hetkenpäästä palaset tarkasti naamaan..... siis kipsinaamaan. Nenä oli siinä hommassa vaikein, siksi siitä kai tuli loppujen lopuksi kaikkein muhkuraisin. Kun paperimömmöä oli "naamassa" viisi kerrosta (jokainen kuivunut erikseen välissä), oli aika yrittää irroittaa sitä valoksesta. No siitähän ei meinannut sitten tulla yhtään mitään... kipsistä lähti paljon palasia, paperinaamion reunoista tuli haavoja käsiin ja naamio myös repeili aivan liikaa irrotellessa. Oli pettynyt. Nyt naamio on siis muhkurainen kuin olisin saanut pahasti turpiini ennen valoksen ottamista. Nyt se on kuitenkin maalattu valkoiseksi ja reunat leikattu siistiksi ja vähän hiottukin epätasaisuuksia pois. Vielä siihen tulee paljon muutakin mutta siihen asti en ole vielä päässyt.
Kuten kuvassa näkyy olen aloittanut myös sen toisen naamion. Ja vaikka siltä näyttää se ei ole kenenkään pylly. :D Siitä tulee draamanaamiot yhdessä. Eli viereen tulee vielä iloinen naama. Olen suunnitellut tehdä niistä mustat joissa on kultaiset piirteet, mutta sen näkee sitten mikä onnistuu ja mikä ei. väliin olen suunnitellut jotain sulkia ja musta-kultaisen koristeellisen kepin jolla naamioita voi pitää kasvojen edessä. Eivät siis ole tarkoitettu pysymään kasvoilla pitämättä. Tämän hetkinen tilanne on että "naamat" ovat liian litteät ja seuraavaksi minun täytyy alkaa kasvonkohottajaksi. :)

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Mitäs tähän asti...?

Tähän asti olen tehnyt muiden muassa...

Tuo Satahansan kyltti mikä tuossa onkin jo.
Tein myös siskon tytölle palapelin syntymäpäivälahjaksi kun piti harjoitella sahojen käyttöä. 


Ensi sahasin levyn pistosahalla ja sitten palat lehtisahalla.
Maalasin palapelin sävytetyllä natura -lakalla; palojen välit valkoisella ja pohjan vaalenpunaisella

Lisäksi olen tehnyt Eilan opastuksella paistinlastan ja leikkuulaudan. Onnistuivat minusta hyvin...
Plastoliini töitäkin on tullut tehtyä.
Gizzan pyramideja, Vasemman käden keskisormi, Eiffel torni ja pisan kalteva torni.




Pienoismalleja Mauri Kunnaksen Koiramäen taloista olemme tehneet mutta koko projekti on jäissä.
Minun ja Sinin Vanhusten talo on lähes valmis. Katto vielä vuotaa rankasti, kun päreitä ei ole kuin reilu puolessa katossa, mutta kyllä se siitä edistyy. Muuten puuttuu enää ovi, ovikatos, ikkunakarmit ja savupiippu.
Missähän silloin säilyttivät polttopuita...? Niitähän oliskin hauska ruveta väsäämään :D

Tällä hetkellä teen naamiokurssilla "naamiaisten vampyyri" -naamiota ja jonkinlaista fantasia-lintu-tyyppiä =)
täytyy perehtyä lintujen nokkiin seuraavaksi.
Olen myös mukana Komposiitti projektissa, josta osaan kertoa ehkä joskus myöhemmin lisää. Tähän asti olen sahannut paljon 22,5° kulmia tai 67,5° kukin tulkitsee tavallaan. Sama asia. Ja kantanut levyjä niin että selkä oli hetkisen kovilla. Tänään käytin ensimmäistä kertaa naulapyssyä ja sehän vasta oli jännää. Mutta kaippa siitä ihan hyvää jälkeä tuli. Vielä ei ainakaan ole valitettu. Opin myös tunnistamaan Mänty- ja koivulankut tänään. Hyvä juttu.
Oli mukava päivä kun oli tekemistä eikä hirmuisesti valitettukaan. =) Toivottavasti jatkuu samalla linjalla.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Asnahatas

Tehtiinpä tuossa ansiokkaasti porukalla ensimmäinen tilaustyö; Satahansalle mainoskyltti. Vähän kiirehän tämän miehen kanssa lopussa tuli joka ei tietenkään ole mikään yllätys!